Yoshihiro Takahashi: Hopeanuoli 7

Akamen ja Kurojakin pitkä vihanpito saa dramaattisen lopun. Gin saa kuulla Akakabuton vahvistavan armeijaansa ja päättää etsiä käsiinsä Shikoku-saaren vahvimmat uroot. Heidän vastaanottonsa on kuitenkin kaikkea muuta kuin lämmin...

Kogan koirat käyvät taisteluun Ginin laumaa vastaan ja lopputulos on verinen. Gin laumoineen jatkaa selvittyään matkaansa kohti Shikokua ja Gin lähtee etsimään saaresta taistelukoiria pienen ryhmänsä kanssa, kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan ja pian Kain veljeksen huomaavat olevansa kuoleman vaarassa.

Sarjakuvat ovat kyllä todella nopsaa luettavaa, tämänkään lukemisessa ei montaa minuuttia kulunut, mutta omaa mielikuvitustaan tapahtumista ei pääse käyttämään samalla tavalla kuin kirjoissa, joten siinä syy miksi nämä ovat jääneet todella vähälle lukemiselle, tai oikeastaan en lue sarjakuvia ollenkaan, lukuunottamatta nyt tätä Hopeanuolen sarjaa. Ginin matka kohti Akakabutoa kulkee eteenpäin hitaasti, mutta varmasti, kun hän yrittää laumoineen etsiä parhaat koirat mukaansa suureen taisteluun. Ihan viihdyttävää luettavaa/katsottavaa tämäkin osa oli. Ja onhan Hopeanuoli nyt ihan kuningas.




Alkuperäinen nimi: Ginga Nagareboshi Gin vol 7, 1983

Arvosana: 5
Sivut: 187
Punainen jättiläinen, 2010

Yoshihiro Takahashi - Hopeanuoli 6

Ninjakoirien maille saapuneet Oun joukot joutuvat heti vihollisen hyökkäyksen kohteeksi. Pian käy kuitenkin ilmi, että taistelu on väärinkäsityksen syytä. Pahaksi onneksi Oun koirat ovat jo ehtineet astua myrkkyohdakkeisiin, ja ainoa vastalääke löytyy todellisen vihollisen alueelta.

Kogan ninjakoirat ovat järjestäneet Benin laumalle ansan uskottelemalla että kuuluvat Akamen laumaan. Iga koirien luullessa taas Benin lauman kuuluvan Kogaan. Akamen joukko onkin järjestänyt Benin laumalle tappavan ansan, ennen kuin tajuavat mitä oikein on tapahtunut.

Myös tästä kansikuvasta ja sen väreistä pidän paljon, tietty kannessa voisi pienenä lisänä olla vielä sekä Kogan että Igan johtajat. Pidin tästäkin osasta paljon, raaoilta tapahtumilta ei voi myöskään välttyä kun koirat tappelevat viimeiseen hengenvetoon asti. Osa loppuu taas jännittävään kohtaan kun Ginillä on vastassa Kogan johtaja Kurojaki.







Alkuperäinen nimi: Ginga Nagareboshi Gin vol 6, 1983

Arvosana: 5
Sivut: 185
Punainen jättiläinen, 2010

Yoshihiro Takahashi - Hopeanuoli 5

Petollinen Sniper onnistuu suunnitelmassaan, ja saa Sumuvuoren Mossin laumoineen hyökkäämään Benin joukon kimppuun. Vain muusta joukosta erilleen joutuneet Gin ja Smith tietävät Sniperin suunnitelmasta, ja heidän on pidettävä kiirettä estääkseen väärinkäsityksistä johtuva taistelu, ennen kuin kukaan loukkaantuu.

Benin lauma joutuu taisteluun Mossia vastaan, jossa Ben itse jää Mossin aiheuttaman kivivyöryn alle. Asioita yritetään tietysti ratkaista suurella taistelulla. Kun laumat ovat saaneet asiansa päätökseen Benin lauma kohtaa kannibaali koiria etsiäkseen mahtavaa Akamea.

Ensimmäisenä iso plussa kannesta, mielestäni se on aivan mielettömän hieno. Tykkään siitä ettei ainakaan tässä osassa Ginistä ole tehty ihan niin täydellistä, kuin sarjassa annetaan ymmärtää, vaan saa myös pientä läksytystä osakseen laumansa johtajalta. Tarina jää jännittävään kohtaan kun Smith kaapataan tunneliin, jonne vain Gin mahtuu ja on Smithin ainoa toivo pelastua.





Alkuperäinen nimi: Ginga Nagareboshi Gin vol 5, 1983

Arvosana: 4,5
Sivut: 185
Punainen jättiläinen, 2010

Yoshihiro Takahashi - Hopeanuoli 4

Gin päättää liittyä vuorille ilmestyneisiin villikoiriin, ja auttaa niitä keräämään koiria ympäri Japania taistelua Akakabutoa vastaan. Etelään matkaavan Ben-koiran johtama ryhmä, johon Gin kuuluu, joutuu ensimmäiseksi kohtaamaan Kain kolme veljestä, joille eläminen on aina tarkoittanut taistelemista.

Gin liittyy villikoiralaumaan ja hänen ensimmäinen seikkailunsa on kohdata Kain kolme villikoiraa: Akatora, Chutora ja Kurotora, ja saada ne liittymään Benin laumaan yhydessä muiden kanssa. Onnistumisen myötä on aika kohdata Kasumidaken Moss ja hänen laumansa.

Tämä osa on tv-sarjassakin yksi lemppareistani, Ginin käydessä taisteluun yhden veljeksen kanssa, alkoi päässäni soida heti sarjasta tuttu tunnari. :D Tapahtumat etenevät tässä osassa niin nopeasti, että alan miettimään kuinka paljon tulevissa kirjoissa mahtaa olla ekstraa sarjaan verrattuna. Ymmärtääkseni ainakin jonkin verran.





Alkuperäinen nimi: Ginga Nagareboshi Gin vol 4, 1983

Arvosana: 4,5
Sivut: 181
Punainen jättiläinen, 2010

Yoshihiro Takahashi - Hopeanuoli 3

Gin ja Daisuke-poika ovat lähteneet yhdessä metsästämään, mutta raivoissaan hyökkäävä karhu saa Daisuken lamaantumaan, eikä hän pysty käyttämään metsästysjoustaan, ja yksin taisteleva Gin joutuu hengenvaaraan. Myöhemmin vuorille kylän lähelle alkaa ilmestyä outoja villikoiria, jotka jostain syystä vetävät Ginin mielenkiinnon puoleensa.

Hopeanuolen tarina jatkuu kolmannessa osassa, jossa Gin tapaa villikoiralauman, jokin koiralauman johtajassa vetää Giniä puoleensa. Gin tekee vaikutuksen koiriin ja saa liittyä mukaan laumaan, jonka tehtävänä on kerätä maan parhaat koirat ja tuhota Akakabuto lopullisesti.

Tapahtumat etenevät sopivalla tempolla ja juonessa pysyy hyvin mukana. Hahmoista löytyy pieniä eroavaisuuksia, jos vertaa tv-versioon. Esim. Rikillä ei ole sarjiksessa kuin pari arpea ja tv:ssä puolestaan paljon enemmän. Tähän sarjaan jää kyllä pahasti koukkuun, varsinkin kun sarjikset lukaisee niin nopeasti läpi.





Alkuperäinen nimi: Ginga Nagareboshi Gin vol 3, 1983

Arvosana: 4
Sivut: 189
Punainen jättiläinen, 2010

Yoshihiro Takahashi - Hopeanuoli 2

Gin saa itselleen kilpailijan, kun kylään saapuu Hidetoshi-niminen mies saksanpaimenkoiransa Johnin kanssa. John on täysikasvuinen, erinomaisesti koulutettu metsästyskoira, joka näkee Ginin aluksi pelkkänä pentuna, eikä ota tätä vakavasti. Gin saa kuitenkin tilaisuuden näyttää kovan koulutuksensa tulokset, kun kylään saapuu pahasti haavoittunut mies, joka kertoo punaselkäisen karhun hyökänneen hänen toveriensa kimppuun.

Gohein kova koulutus jatkuu ja Ginin voimat ovat todellisella koetuksella. Päivä päivältä Ginin lihakset vahvistuvat ja se lähtee Daisuken mukana karhujahtiin verisin seurauksin.

Tässäkin osassa on liuta verisiä ja raakoja kohtauksia, jännityksestä puhumattakaan. Tv-sarja seuraa aika tiiviisti tämänkin osan tapahtumia, eikä eroa juuri lainkaan pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta. Teos paranee huomattavasti loppua kohden ja päättyy Ginin ja Daisuken kamppailuun emokarhua vastaan.





Alkuperäinen nimi: Ginga Nagareboshi Gin vol 2, 1983

Arvosana: 4,5
Sivut: 201
Punainen jättiläinen, 2010

Yoshihiro Takahashi - Hopeanuoli 1

Gin on hopeanharmaa, tiikeriraitainen Akita-koira, ja koska se synty tiikeriraitaisena, sitä odottaa ennalta määrätty kohtalo; tulla karhukoiraksi. Ginin isä, Riki, on kylänsä paras karhukoira, mutta kun se häviää taistelun hirvittävää Akakabuto-karhua vastaan, Gin saa karhusta elinikäisen vihollisen. Ginin ollessa vasta pentu, alkaa sen kova koulutus isänsä veroiseksi karhukoiraksi.

Supersuosittu Ginga-sarja on jo vuosia ollut lukulistallani, mutta en ole saanut aikaiseksi aloittaa tätä sarjaa. Nyt ostin kaikki osat kirpparilta ja saan vihdoin aloittaa lapsuudenaikaisen (ja miksei aikuisiänkin) rakkaan tv-suosikkini sarjakuvan muodossa. En lue ikinä sarjakuvia, mutta tämä sarja on ehdottomasti lukemisen arvoinen, niin paljon pidän tästä sarjasta.

Pidän paljon piirtotyylistä, jota tässä sarjiksessa käytetään. Kuten leikkaamattomassa animessa, myös sarjakuvassa on melko raakojakin kohtauksia, joten tämä ei ole pienten lasten luettavaa. Vaikka sarjakuvaa luetaan väärinpäin, ei tuo haitannut itseäni ollenkaan.





Alkuperäinen nimi: Ginga Nagareboshi Gin vol 1, 1983

Arvosana: 5
Sivut: 173
Punainen jättiläinen, 2010