On toukokuun alku ja Porkkalanselällä puhaltaa leppoisa koillistuuli. Jaakolan ja Zettermanin kevätpurjehdus saa yllätyskäänteen, kun karille ajautuneesta veneestä löytyy kuoliaaksi ammuttu aviopari. Juttu päätyy sairauslomaltaan KRP:hen palanneen Jaakolan pöydälle, eikä Zettermankaan malta pitää siitä sormiaan erossa.
Alussa teon takana näyttävät olevan vainajien hämärät liiketoimet ja kadonnut miljoonaomaisuus, mutta kun uhreja tulee lisää, motiivia on etsittävä muualta. Mammonan sijasta vaikuttimena saattaakin olla mustasukkaisuus, sillä Ritari Nuhteeton ei ehkä olekaan aivan niin puhdas pulmunen kuin nimi antaisi ymmärtää.
Ristilukki on taidokkaasti kerrottu dekkari, jonka juoni pitää hyvin otteessaan alusta loppuun saakka. Tekijäksi arvottiin vaikka ja ketä, eikä kirjailija paljastanut liikaa oikean tekijän henkilöllisyydestä, joten se pysyi mysteerinä aivan viime metreille saakka.
Dekkarissa seurataan paitsi poliisin työtä, myös tutustutaan hahmojen normaaliin elämään unohtamatta heidän varsin ihmismäisiä ongelmiaan. Olisin toivonut kuitenkin enemmän paneutumista murhatapauksiin löytöhetkellä, nyt tuntui että tämä osa jäi vähän taka-alalle.
En ole ennen lukenut Zetterman sarjasta yhtään kirjaa ja tämä on jo sarjan kuudes osa, mutta en kokenut jääväni mistään pimentoon vaikka aloitinkin sarjan aivan väärästä kirjasta. Ehkä tulevaisuudessa uppoudun enemmänkin Zettermanin kuvioihin.
Sivumäärä: 349
Otava, 2021
Arvosana: 4/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti