sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Nadine Matheson: Palapelimies

 


Kun murhaaja alkaa levitellä ruumiinosia pitkin Thames-joen rantapenkereitä, rikoskomisario Anjelica Henley saa tapauksen tutkittavakseen. Pian selviää, että ruumiita on enemmän kuin yksi ja lisää on tulossa.
Käynnistyy psykologinen kilpajuoksu, jossa ovat vastakkain tuntematon kopiomurhaaja, häntä jahtaavat poliisit ja vankilassa istuva alkuperäinen paloittelumurhaaja, palapelimies Peter Olivier.
Muistot palaavat piinaavina Henleyn mieleen, kun hän joutuu kohtaamaan sarjamurhaajan, joka oli puukottaa hänet hengiltä.


Palapelimies lempinimen saanut paloittelumurhaaja Olivier istuu vankilassa, mutta pian kaupunkiin alkaa ilmestyä ruumiita, jotka vaikuttavat pelottavasti Olivierin uhreilta. Poliisit alkavat tutkia tapausta ja samaan aikaan Olivier suunnittelee pakoaan vankilasta. Kun Olivier on vapaalla jalalla on poliiseilla tutkittavanaan kahden sarjamurhaajan mittelöt, joissa ruumiita vain tulee.

Taidokkaasti kerrottu Palapelimies on melko raakaa luettavaa paikka paikoin, eikä tämän vuoksi sovi heikkohermoisille. Juoni pitää hyvin otteessaan alusta loppuun asti, vaikkei kirjassa sinänsä mitään mystisyyttä olekkaan, vaan kaikki kerrotaan ihan avoimesti heti alusta lähtien.

Olivier on murhaajanroolissaan aika karmiva tyyppi, enpä haluaisi törmätä tähän kaveriin kadulla, tai missään muuallakaan. Olivier osaa manipuloida ihmisiä ja saa heidät melkein syömään kädestään, huolimatta siitä että tietävät tämän taustoista. Henley puolestaan on oiva esimerkki virkavallan edustajasta, joka joutuu rikollisen piinaamaksi, lopulta pelkotilat osoittautuvat niin voimakkaiksi että sitä kuvittelee näkevänsä kyseisen rikollisen kaikissa vastaantulevien kasvoissa.

Vähän rankemmista dekkareista pitävät tulevat varmasti pitämään myös tästä.


Alkuperäinen teos: The jigsaw man, 2021
Sivumäärä: 463
Otava, 2021
Arvosana: 4,5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti