perjantai 22. maaliskuuta 2019

Yoshihiro Takahashi: Hopeanuoli 8

Gin saa viimein tilaisuuden taistella Ouun suunnitelmia sabotoinutta Sniperiä vastaan, mutta onko pienellä pennulla mahdollisuuksia voittaa täysikasvuista dobermannia, joka ei ole aiemmin jättänyt yhtäkään vihollista eloon?

Hopeanuolen tarina saa jatkoa sarjakuvan kahdeksannessa osassa. Ginin lauma kasvaa kasvamistaan, mutta vastoinkäymisiä tuntuu tulevan eteen tuon tuostakin, kun ryhmä saa kuulla huonoja uutisia toisista Ouun sotureista.

Pidän siitä miten paljon erilaisia kohtauksia itse sarjakuvassa on, mitä tv-sarjassa, näin kaikki ei ole ihan tuttua mitä eteen sattuu tulemaan ja tarinoihin paneudutaan paljon enemmän. Seuraava osa polttelee jo hyllyllä.








Alkuperäinen nimi: Ginga Nagareboshi Gin vol 8, 1983
Arvosana: 5
Sivut: 187
Punainen jättiläinen, 2011

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Yoshihiro Takahashi: Hopeanuoli 7

Akamen ja Kurojakin pitkä vihanpito saa dramaattisen lopun. Gin saa kuulla Akakabuton vahvistavan armeijaansa ja päättää etsiä käsiinsä Shikoku-saaren vahvimmat uroot. Heidän vastaanottonsa on kuitenkin kaikkea muuta kuin lämmin...

Kogan koirat käyvät taisteluun Ginin laumaa vastaan ja lopputulos on verinen. Gin laumoineen jatkaa selvittyään matkaansa kohti Shikokua ja Gin lähtee etsimään saaresta taistelukoiria pienen ryhmänsä kanssa, kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan ja pian Kain veljeksen huomaavat olevansa kuoleman vaarassa.

Sarjakuvat ovat kyllä todella nopsaa luettavaa, tämänkään lukemisessa ei montaa minuuttia kulunut, mutta omaa mielikuvitustaan tapahtumista ei pääse käyttämään samalla tavalla kuin kirjoissa, joten siinä syy miksi nämä ovat jääneet todella vähälle lukemiselle, tai oikeastaan en lue sarjakuvia ollenkaan, lukuunottamatta nyt tätä Hopeanuolen sarjaa. Ginin matka kohti Akakabutoa kulkee eteenpäin hitaasti, mutta varmasti, kun hän yrittää laumoineen etsiä parhaat koirat mukaansa suureen taisteluun. Ihan viihdyttävää luettavaa/katsottavaa tämäkin osa oli. Ja onhan Hopeanuoli nyt ihan kuningas.




Alkuperäinen nimi: Ginga Nagareboshi Gin vol 7, 1983
Arvosana: 5
Sivut: 187
Punainen jättiläinen, 2010

lauantai 19. tammikuuta 2019

Mikko Aaltonen: JHT Musta lammas

Kaikki tietävät Cheekin. Kukaan ei tunne Jarea. Miten lahtelaisesta suunsoittajasta ja katutappelijasta kasvoi stadionit täyttävä supertähti, jonka levyt ja biisit romuttavat listaennätyksiä? Tämä kirja kertoo koko ainutlaatuisen tarinan mitään peittelemättä.

Katsoin vähän aikaa sitten Ruudusta Veljeni vartija leffan, tykästyin paljon Cheekin tarinaan ja päätin lukaista samantien Tiihosesta kertovan kirjan, millainen ihminen on Cheekin takana.

Cheekiä olen itse fanittanut teinistä asti, siitä asti kun kuulin ensimmäisen kerran Avaimet mun kiesiin -biisin. Kirjaa lukiessa tuli itsellekin vähän nostalginen olo ja pakkohan sitä oli laittaa Youtubesta kesken Avaimet mun kiesiin -luvun kyseinen biisi soimaan.

Kirjaa lukiessa huomasin että Cheekin matka huipulle on ollut kaikkea muuta kuin helppo, vastoinkäymisiä on ollut vastassa rutkasti, mutta jätkä on pitänyt pään pystyssä ja suunnannut rohkeasti kohti päämääräänsä, eikä ole luovuttanut. Kumpa itsellänikin olisi moista uskallusta jahdata omia unelmiani ja pyrkiä saavuttamaan juuri sen mitä elämältä olen halunnut.

Nytkin tätä kirjoittaessani soi Spotifysta Cheekin vanhempia biisejä, joita ei ole uudemman tuotannon jälkeen tullut enää pitkään aikaan kuunneltua.


Arvosana: 5
Sivut: 461
Otava, 2016

torstai 17. tammikuuta 2019

Elena Mady: Varjelija

Alex Winter on ottanut kiinni menneisyytensä varjon - nyt hänen on valittava tulevaisuutensa.
Lontoossa koivut ja palmut kasvavat sulassa sovussa, ja vaihdokas, tyttö vieraassa elämässä sulautuu joukkoon siinä missä muutkin kapinalliset.Tilaisuus aloittaa alusta houkuttelee Alexia. Mutta osaksi saatu rakkaus ja ymmärrys vahvistavat ja velvoittavat. Alex janoaa saada murhaajan vastuuseen teoistaan ja oikeutta Wintereille.Eikä mikään korvaa Jesseä...Mystisen rakkaustrillerin kolmas osa vie Alex Winterin jälleen elämän ja kuoleman rajamaille - ja panokset ovat kovemmat kuin koskaan. Ottaako Alex roolinsa varjelijana?

 Varjelija on The body jumper trilogian päätösosa. Tykkäsin paljon ensimmäisestä osasta, mutta sarja muuttuu vain laimeammaksi loppua kohden, tämä teos oli mielestäni jo aikamoinen floppi ja väkisin väännetty. En saanut kirjasta mitään irti ja tapahtumatkin alkoivat vasta aivan kirjan lopussa, muuten kirja oli vain päähenkilön haikailua poikaystävänsä ja äitinsä perään. Jotkut kohtauksista menivät todella nopeasti ohi ja niistä jäi vähän sekavat fiilikset. Kirjan lukeminenkin kesti melkein kaksi kuukautta kun tuntui niin pakkopullalta jatkaa tätä aina, mutta pakkohan se oli loppuun asti lukea. Trilogian juoni itsessään oli todella hyvä, mutta toteutus ei uponnut ainakaan itseeni lukijana.




Arvosana: 2
Sivut: 413
WSOY, 2018