tiistai 8. marraskuuta 2016

Steinar Bragi - Sumu

Sumu on niin sakeaa, että matkalaisten jeeppi törmää talon seinään. Yksinäisessä talossa keskellä Islannin autiota erämaata asuu salaperäinen vanha pariskunta, joka vastentahtoisesti tarjoaa seurueelle yöpaikan. Taloa ympäröivä erämaa huokuu uhkaa, ja pian myös majapaikasta paljastuu karmaisevia salaisuuksia. Puhelimet eivät löydä kenttää, seurueen koira katoaa ja selittämättömät tapahtumat alkavat horjuttaa ystävysten mieltä. Minne voi paeta, kun pakopaikkaa ei ole?

Sumu lupailee hyvää psykologista kauhua, itse kuitenkin vähän petyin teokseen, jota kohtaan itselläni oli suuret odotukset. Teos jäi mielestäni vähän vaisuksi kauhun osalta, kirjassa oli kyllä muutamia jännittäviä kohtauksia ja todellista salaperäisyyttä, mutta siihen se sitten omalta osaltani jäikin. Kirjassa koiran kohtalo oli niin kuvottava, että se sai minut lyömään kannet kiinni ja jatkamaan teoksen lukemista vasta parin päivän päästä. Ehkä nämä psykologiset kauhut eivät oikein sovi omaan kirjakuntaan.

Hahmot olivat kyllä osuneet naulan kantaan, ja erityisesti pidin Vigdísistä. Vanhuksien salaperäisyys tuntui välillä jopa vähän karmivalta, varsinkin ukon.

Niin moni asia jäi vielä auki ja näihin saakin heittää omia näkemyksiä. Mitä kirjassa lopulta oikein tapahtui ja mikä oli vanhusten osuus tähän kaikkeen? Mikä on kirjan hahmojen kohtalo? Mikä oli salaperäisen perheen tarina?

Alkuperäinen nimi: Hálendið, 2011
Arvosana: 2,5
Sivut: 287

Like, 2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti