Mia Vänskä - Valkoinen aura

Mia Vänskän kolmas teos Valkoinen aura kertoo nuoresta Iinasta, joka muuttaa sairaanhoitajaopintojen takia lapsuudenkodistaan asuntolaan. Iina kuulee, että asuntolassa on joskus murhattu nuori nainen ja pian hän saa huomata, ettei asuntolassa ole kaikki ihan kunnossa. Iina saa kuulla menneisyydestään karmivan totuuden, jonka hän itse on kokonaan unohtanut ja pian hän tempautuukin mukaan outoihin ja kammottaviin tapahtumiin, eikä kuolonuhreilta voi välttyä.

»"Minä olen lääkäri -", hän aloitti, mutta Kujala pysäytti hänet ja pudisti päätään. "Ei siellä tarvita enää lääkäriä."»

Juoneltaan kirja on hyvä ja Mia Vänskä osaakin kirjoittaa tekstiään hyvin ja koukuttavasti, mutta tästä teoksesta puuttuu kuitenkin se jokin - nimittäin kauhu. Kirjassa olisi ollut hyvät ainekset hiuksianostattavaan kauhuun, mutta Vänskä on onnistunut tekemään siitä jollain tavalla laimean. Tästäkin huolimatta pidin kuitenkin kirjasta, vaikken sitä varsinaisesti ihan kauhun puolelle laskisi. Täytyy myöntää että pidän Vänskän aikaisemmista teoksista Saattajasta ja Mustasta kuusta paljon enemmän kuin tästä. Satuin myös huomaamaan että aiempien teosten nimetkin Vänskä oli onnistunut sujauttamaan mukaan tähän teokseen. Pidin kirjan juonessa sen yliluonnollisuudesta ja varsinkin aiheesta, mutta kuten mainitsinkin niin jotenkin se ei kuitenkaan puhunut tässä edukseen.

Hahmot olivat myös mielenkiintoisia ja Iinan "kuudes aisti" oli jotenkin kiehtova, vaikkakin karmiva. Kirjassa esiintyi myös vanhempi rouva nimeltään Rosalind, en ole ihan varma miten häneen olisi pitänyt suhtautua ja kuka hän loppujen lopuksi oli. Kirjassa ei sen kummemmin käynyt ilmi, että kuka hän oli ja mitä hänelle tapahtui, vai oliko häntä loppujen lopuksi edes olemassakaan. Pidin myös kirjassa esiintyvästä pienestä romanssinpoikasesta Iinan ja hänen hetkellisen sijaisopettajansa Aleksin välillä, olisinkin toivonut että tämä olisi voinut jatkua, mutta Vänskä oli päättänyt haluta Iinan joutuvan samanlaiseen oravanpyörään kuin Elisen äitikin oli joutunut, jotenkin se saikin kirjalle onnistuneen ja kieroutuneen loppuratkaisun.

Adlibris.