Patricia McCormick - Viilto

Viilto kertoo nuoren 15-vuotiaan Callien ahdistuksesta, kuinka hän purkaa omaa pahaa oloaan itsensä viiltelyyn. Hän on joutunut tämän vuoksi psykiatriseen sairaalaan, jossa on myös syömishäiriöistä kärsiviä ja päihdeongelmaisia. Callie ei pysty puhumaan kuin perheelleen, ei edes terapeutilleen tai muille potilaille, mutta oman pahan olonsa hän pitää kokonaan itsellään.

»Tuntui kuin koko ruumiini olisi ollut vain tämä yksi kohta käsivarressani, joka rukoili tulla raavituksi, veistetyksi, viilletyksi - ihan mitä tahansa - helpotuksen aikaansaamiseksi.» 

Takakannen perusteella Viilto on henkeäsalpaavaa luettavaa, mutta todellisuudessa se oli jotain ihan muuta. Juoni tuntui junnaavan paikoillaan, enkä kokenut saavani tekstistä mitään irti. Kerronta oli melko mitäänsanomaton ja paikoin jopa hieman sekava, Carrie kertoi siis tarinaa terapeutilleen tekstin muodossa. Välillä kirja tuntui hieman ahdistavalta, mutta odotin siltä kuitenkin paljon enemmän, aihe on kuitenkin todella rankka. Callien viiltelyn taustalla tuntui olevan jotenkin heppoiset syyt, vaikkakin ymmärrettävät. Toki kirja on suunnattu enemmän nuorille lukijoille, joten rankempi tarina olisi siirtänyt lukijakunnan vähän vanhempaan ikäluokkaan.

Henkilöhahmot olivat mielenkiintoisia ja hahmoja löytyi vähän joka lähtöön, niiden luonteissa ja kehityksessä McCormick oli myös selkeästi onnistunut. Hahmot olivat jotenkin sympaattisia ja lukija sai huomata että myös näiden kovien ulkokuorien alla piilee herkkä sisus.

Adlibris.