Noora on Palokaski -trilogian toinen osa. Kirja ei ollut ehkä ihan niin jännittävä alusta loppuun, mitä ensimmäinen osa Laura oli. Kaikki jännitys tuntui olevan säästetty kirjan loppuun, jonne suurimmat juonenkäänteetkin tuntuivat menneen. Juoneltaan kirja oli kuitenkin hyvä ja murhaajakin saatiin selville suuren jännitysnäytelmän kautta, mutta uskon että viimeisessä osassa Venla riittää vielä aihetta jännitykseen viitaten murhaajan viimeisimpiin sanoihin ja Miian viimeiseen löytöön.
Kirjassa tunnuttiin keskittyvän aika paljon Nooran blogin pitämiseen ja vähän vähemmän itse tapauksen selvittämiseen, vaikka Nooran tarinaa oli ihan kiva seurata ja pääsi hyvin tutustumaan uuteen hahmoon, tuntui että kirja pyöri silti liikaa blogin ympärillä. Hahmona Noora oli vähän ristiriitainen, tavallaan todella sympaattinen, mutta toisaalta ehkä hivenen jopa ärsyttävä angsti luonteensa takia. Mukana oli, kuten aiemmassakin osassa, myös vähän arkaluonteisempaa aihetta lapsettomuudesta ja sen vaikutuksesta parisuhteeseen. Kaikki kirjan tapahtumat olivat hyvin kuvailtuja ja tapahtumissa pysyi hyvin mukana, eikä kiinnostuskaan päässyt missään kohtaa lopahtamaan, vaan tämäkin osa lukaistiin nopeasti läpi. Kirjassa ei juurikaan ollut mitään suurempia käännekohtia, vaan se oli pitkälti ennalta-arvattavissa, ensimmäisessä osassa kun sai jo niin paljon vihjeitä mahdollisista tulevista tapahtumista, kuten esimerkiksi yhdestä murhiin liittyvästä henkilöstä.
Kirjan kansi sopii hyvin itse kirjan sisältöön. Tässä teoksessa kun pääosassa on vähän syrjäytynyt tyttö, joka tuntee olevansa vankilassa oman elämänsä kanssa. Kirjaa suosittelisin nuorille aikuisille, joiden ei välttämättä ole oltava kovinkaan dekkarihenkisiä, kirja kun ei ole ihan perus dekkari, vaan taittaa hyvin myös jännityksen puolelle. Kirjassa on myös muutamia seksikohtauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti