Hiljaisuus on Langennut enkeli -kirjasarjan kolmas osa, jonka olen vasta nyt saanut aikaiseksi lukea. Aikaisempien osien lukemisesta on kulunut jo sen verran aikaa, että Noran muistikatkos osui hyvään saumaan ja sai itsenikin muistamaan aikaisempien kirjojen tapahtumia. Nyt sain lukea taas jatkoa Noran ja Patchin välillä jopa vähän hämmentävältäkin tuntuneelle rakkaustarinalle. Fitzpatrick on onnistunut tekemään sarjasta todella koukuttavan, kuten myös tämänkin kirjan osalta sain taas huomata. Kirjassa on sopivasti romantiikkaa, mutta kirja ei jatkuvasti pyöri useiden fantasiakirjojen tavalla sen ympärillä, vaan antaa hyvät mahdollisuudet keskittyä myös itse juoneen. Juoni onkin suunniteltu hyvin ja myös tässä osassa oli täysin ennalta-arvaamattomiakin kohtauksia, jotka käänsivät kirjan täysin päälaelleen. Odotankin erityisesti kirjan seuraavan ja viimeisen osan lukemista, miten Nora ja Patch meinaavat selviytyä nefilien ja langenneiden enkelten välisestä taistelusta, varsinkin nyt kun molemmat ovat eri puolilla.
Kirjailija on onnistunut kirjoittamaan tekstin kiinnostavasti, eikä se ollut missään vaiheessa tylsä tai laimea, vaan teksti onnistui pitämään koko ajan otteessaan. Vähän miinusta kirjan ulkoasussa täytyy antaa fonttikoolle, joka tuntui olevan vähän turhan pientä, varsinkin kun itse olen tottunut lukemaan tiran verran isommalla fontilla varustettuja kirjoja. Väsyneenä lukeminen ei tässä vaiheessa oikein tuottanut tulosta, vaikka ei millään olisi malttanut laskea kirjaa käsistään, tuntui ettei pysty kunnolla keskittymään tekstiin fontin takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti