Varjojen valtias on vallannut Deltoran maan. Ainoastaan Deltoran taikavyö voi pelastaa asukkaat, mutta siitä puuttuvat jalokivet on kätketty valtakunnan vaarallisimmille seuduille. Nuori Lief ottaa haasteen vastaan. Hänne kanssaan etsintäretkelle lähtevät vartija Barda ja tuittupäinen Jasmine. Kolme taikakiveä on jo löydetty, mutta edessä on jälleen uusi, pelottava kokemus. Neljäs taikakivi on nimittäin kätketty hengenvaaralliselle Vaeltavalle aavikolle.
Arvostelijan mielipide:
Emily Roddan kirjoittama neljäs Deltoran vyö -kirjasarjaan kuuluva Vaeltava aavikko kertoo Liefin, Bardan ja Jasminen jännittävästä matkasta Vaeltavalle aavikolle, jonne neljäs taikakivi on piilotettu. Matka ei kuitenkaan suju ongelmitta.
»Lief veti kätensä vaistomaisesti miekalleen, mutta muisti samassa, että ase oli poissa, visusti lukkojen takana Äiti Aurinkoisen kaapissa.»
En tiedä mikä tässä kirjasarjassa saa minut pidettyä otteessaan, kirja on täysin ennalta-arvattava, eikä siinä tapahdu juurikaan mitään päähenkilöille. Päähenkilöt pääsevät aina pälkähästä ongelmitta, oli tilanne mikä hyvänsä. Silti jaksan mielenkiinnolla lukea kirjasarjaa eteenpäin, jotta pääsen ennalta-arvattavaan loppukohtaukseen. Kirjailija osaa kyllä kirjoittaa koukuttavasti, se on pakko myöntää, vaikka itse tarina ei niin kovin hohdokas olekaan.
»Varovasti, saksiaan käytellen, peto riisui vaatteet kuolleiden saaliidensa yltä kuin lintu joka kuorii kotilon etanalta.»
Hahmoissa ei taaskaan ole mitään hehkuttamista. Päähenkilöt ovat ihan ok, mutta sivuhenkilöt ovat niin laimeita ja persoonattomia kuin olla ja voi, varsinkin kun kirjassa pitäisi olla myös niitä oikeita pahiksia. Pahisten rooli on kuitenkin melko taka-alalla ja jääkin yleensä pelkkään pikkumaiseen uhkailuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti