Tulisydämen tehtävä Myrskyklaanin varapäällikkönä on vaikea. Kaikki eivät hyväksy hänen uutta asemaansa, ja klaanin päällikkö Sinitähti on entisen varapäällikön petollisuudesta niin järkyttynyt, ettei ole enää oma itsensä. Tulisydämen paras ystävä Harmaaraita on vaihtanut klaania, ja vanha vihamies Tiikerikynsi vaanii yhä metsässä. Viherlehden aikana metsä on päivä päivältä kuumempi ja kohtalokas metsäpalo uhkaa klaanien reviirejä. Myrsky on nousemassa...
Arvostelijan mielipide:
Myrsky nousee on Soturikissojen neljäs osa. Tässä osassa käsitellään Myrskyklaanin vastoinkäymisiä ankaralla kädellä. Myrskyklaani menettää jäseniään näille vastoinkäymisille ja koko klaanin usko omaan päällikköönsä alkaa hiipua, koska tämä ei ole palautunut enää entiselleen Tiikerikynnen petollisuuden jälkeen, ja uudet vastoinkäymiset syöksevät tätä urheaa kissaa hurjaa vauhtia alaspäin. Voiko klaani enää koskaan palata ennalleen?
»Tulisydän kiepahti ympäri nähdäkseen, mikä oli täyttänyt Valkokaulan viimeiset hetken sellaisella kauhulla. Hänen sydämensä hyppäsi kurkkuun, kun hän näki, kuka seisoi Ukkospolun reunalla - tumma soturi, joka oli kummitellut hänen unissaan jo kauan. Tiikerikynsi.»
Kirjan juoni piti alusta loppuun asti hyvin otteessaan, koska kirjassa oli todella paljon mielenkiintoisia juonenkäänteitä, myöskin sellaisia joihin en osannut lainkaan valmistautua. Toki varmasti jokainen tämän kirjan lukenut osasi arvata Tiikerikynnen paluun tapahtuvan jo näinkin pian, mutta kirjassa tosiaan oli paljon odottamattomiakin kohtia, kuten esimerkiksi juurikin tuo tulipalo, Varjoklaanin uusi päällikkö ja pennun kaappaus. Kirjan seuraava osa on ehdottomasti luettava tämän jälkeen, kirja jäi sen verran jännittävään kohtaan ja odotukset ovat korkealla myöskin seuraavassa osassa. Joskin vähän mietityttää että mitä kirjoittajat ovat vielä keksineet seuraavaan osaan, tämä löi kuitenkin useat kortit jo pöytään.
Hahmot ovat kasvaneet huomattavasti sitten ensimmäisen osan, varsinkin Tulisydän, josta alkaa kehkeytyä oikeudenmukainen ja urhea nuori varapäällikkö. Olen alkanut pitää myös välillä vähän jääräpäisestäkin Hiekkamyrskystä ja odotan jo innolla selvitystä näiden kahden nuoren kissan tunnemyrskyistä. Myöskin Pilvipennun pisteet ovat alkaneet nousta silmissäni, aluksi kun pentu vaikutti niin raivostuttavalta ipanalta ettei mitään rajaa, mutta tuon kaappauksen jälkeen pennustakin kuoriutui hyväntahtoinen ja vahva kissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti