perjantai 26. elokuuta 2016

Dorothy Hearst - Suden lupaus

Kaala syntyy kiellettyyn sekaveriseen pentueeseen. Hänen annetaan jäädä henkiin, mutta hänen asemansa laumassa on alati uhattuna. Mikä pahinta, Kaala tuntee outoa vetoa susien metsästysmaille asettuneiden ihmisten seuraan. Kun samasta riistasta taistelevien lajien välille uhkaa syttyä kohtalokas sota, Kaalalla on viimeinen tilaisuus osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Suden lupauksen taakse kätkeytyvän valheen on aika tulla julki.

Dorothy Hearstin kirjoittama Suden lupaus on mukaansatempaava ja upea kertomus susien elämästä ja erityisesti nuoren Kaalan kasvutarina hänen hakiessa laumansa hyväksyntää ja omaa paikkaansa. Nuori Kaala tapaa ihmistyttö TaLin, jonka kanssa olo vaarantaa koko susilauman turvallisuuden. Kaikki kuitenkin muuttuu kun Kaala ystävineen saa kuulla että kaikki mihin sudet uskovat, saattaakin olla valetta.

Taas yksi kirja jonka lukemista olen lykännyt aivan turhaan, pidän kirjan juonesta ja koko kirjan ideasta muutenkin, eikä erilaisilta tunnetiloiltakaan voi välttyä, kirja alkaa heti surullisissa tunnelmissa, mutta matkan aikana mukaan mahtuu myös huvittuneisuutta ja vihastumisia. Myös kirjan hahmot ovat omia persooniaan, joista oli helppo löytää omat suosikit ja inhokit. Omiin suosikkeihini nousivat ehdottomasti päähenkilö Kaala, reppana Àzzuen ja kunnianhimoinen Yllin, jonka olisin toivonut olevan enemmän esillä kirjassa.

Ymmärtääkseni kirjaan on tehty jatkoa kahden teoksen verran, mutta valitettavasti niitä ei ainakaan vielä ole suomennettu. Toivotaan että pääsemme joskus vielä lukemaan nämäkin teokset suomeksi.


Alkuperäinen nimi: Promise of the Wolves, 2008
Arvosana: 4,5
Sivut: 329
WSOY, 2009

keskiviikko 24. elokuuta 2016

P.C. & Kristin Cast - Paljastettu

Neferet on vaarallisempi kuin koskaan ja on päättänyt kostaa niin Zoeylle kuin tämän läheisille. Kaaos on valloillaan Tulsassa - ja tilanteesta syytetään Yön taloa.
Pystyykö ylipapitar Zoey pysäyttämään Neferetin ennen kuin tilanne yltyy sodaksi? Tehtävää ei helpota Zoeyn valtaava tunnemyrsky, jonka lähentyminen Auroxin kanssa saa aikaan. 

Yön talo -sarjan toiseksi viimeisessä osassa päästään vihdoin ja viimein käsiksi Neferetin taustoihin, ei paljoa mutta enemmän kuin tähän mennessä. Kirjassa käsitellään myös kuolemaa jo heti alkukättelyssä, ja kirjaa eteenpäin lukiessa tuli aika yllätyksenä kuinka raakakin tämä kirja voi olla. Paljastettu oli tekstiltään tähän mennessä paras, kirjassa ei ollut niin paljoa kinastelua sun muuta ylimääräikstä ja turhaa, mitä muissa kirjoissa oli. Myös Zoey alkoi tuntua jopa siedettävältä, luultavasti johtuu mustan magian vaikutuksesta häneen, mutta se kelvatkoon. Täytyy kuitenkin sanoa, että valitettavasti tämäkin osa edeltäjiensä tavoin junnasi aika ajoin paikoillaan.

Olen monta kertaa miettinyt sarjan lopettamista, mutta tavallaan olen tyytyväinen että olen saanut luettua nyt kaikki kirjat, yhtä lukuunottamatta. Tämä kirja jäi jopa jännittävään kohtaan ja voin jopa sanoa odottavani sarjan viimeistä osaa. Toivottavasti äiti ja tytär ovat keksineet sarjalle todella hyvän lopetuksen.


Alkuperäinen nimi: Revealed, 2013
Arvosana: 3,5
Sivut: 345
Otava, 2015 

torstai 30. kesäkuuta 2016

Veronica Roth: Uskollinen

Kuvittele, että tuntemasi maailma on ollut valhetta. Kuvittele, että yksinäinen päätös on muuttanut tulevaisuutesi. Kuvittele, että rakkaus ja usko toiseen ihmiseen ovat saaneet sinut ylittämään itsesi kerta toisensa jälkeen. Tris Prios ja Tobias ovat nyt tienhaarassa. Paetako rakkaansa kanssa yhteiskunnan ulkopuolelle vai taistellako uutta ja tuntematonta vastaan?

Vauvan kanssa on pitänyt kiirettä ja lukeminen on todellakin jäänyt vähemmälle. Tämän kirjan lukemiseenkin meni melkein kaksi kuukautta. Täytyy yrittää ottaa itseä niskasta kiinni ja viettää enemmän aikaa rakkaan harrastuksen parissa.

Uskollinen on Outolinnun kolmas ja viimeinen osa, jossa tilanteet alkavat kuumentua ja on tehtävä vaikeita valintoja. Kirjan alku tökki aika paljon, eikä ollut mitenkään mielenkiintoista luettavaa, kirja painottui lähinnä suunnitelmien punomiseen jne. Oikeastaan vasta kirjan loppupuolella kiinnostukseni heräsi (tämäkin saattaa olla osasyy pitkittyneeseen lukemiseen) ja kirjassa alkoi tapahtua. Tällä kertaa kirjassa oli todella odottamaton loppu, mihin en ole usein kirjoissa törmännyt. Loppu oli paitsi yllättävä ja tuli täysin puun takaa, mutta myös surullinen ja itsellekin tuli tippa linssiin sitä lukiessa. Epilogiin olisin kuitenkin kaivannut jotain lisää, se vaikutti jotenkin tylsääkin tylsemmältä.

Hahmot muuttuivat kirjan aikana melkoisesti. Tris oli lähes koko kirjan ajan katkeroitunut sisko, kunnes antoi Calebille taas anteeksi. Tobias tuntui kirjan lopussa vähän aikuismaisemmalta kuin aiemmin ja jopa Peter otti itseään niskasta kiinni ja muutti elämänsä.

Kaiken kaikkiaan trilogia oli ihan menettelevä, kyllä sen nyt kerran luki mutta ei kyllä enää toista.


Alkuperäinen nimi: Allegiant, 2013
Arvosana: 3
Sivut: 393
Otava, 2015

tiistai 3. toukokuuta 2016

Veronica Roth - Kapinallinen

Tris on selvinnyt perhettään kohdanneesta raa'asta hyökkäyksestä, mutta maksanut selviytymisestään kovan hinnan. Sodan uhka on silti käsin kosketeltavissa eri osastojen välillä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kuuluuko siihen Neljä ja heidän tempoileva rakkaustarinansa? Sitä Tris ei tiedä. Selvää on, että sodassa ja rakkaudessa on aina valittava puolensa.

Kapinallinen on Rothin kirjoittaman Outolintu -trilogian toinen osa. Kirjasarjan pohjalta on myös tehty elokuvia. Kirjan ja elokuvan tapahtumissa ei ole onneksi paljoakaan yhtäläisyyksiä vaan eroavat toisistaan huomattavasti, mutta pääjuoni pysyy kuitenkin samana. Kirjan juoni tuntui aluksi jotenkin paikallaan junnaavalta, eikä tuntunut keskittyvän kuin Tobiaksen ja Trisin kiukutteluun toisiaan kohtaan. yli 200 sivua luettuani ajattelin jo että kirja on täysi floppi, mutta sitten tapahtumat alkoivat rullata, juurikin siinä vaiheessa kun pariskunnan tiet erosivat hetkeksi. Kirjassa oli niin paljon mielenkiintoisia tapahtumia etten oikein ymmärrä miten kirjoittaja on päätynyt keskittämään niin monet tapahtumat vain kyseisen kaksikon parisuhteen kiemuroihin. Lopulta kirja kuitenkin loppui onnistuneesti, toivottavasti trilogian viimeinen osa on edeltäjäänsä parempi.

Tris oli hahmoista muuttunut huomattavasti eniten, hänestä oli tullut paljon pelokkaampi ja jotenkin lapsellisempi aiempaan osaan verrattuna. Toki ymmärrän Trisin kokeman trauman, mutta ei siitäkään olisi tarvinnut jokaisen tapahtuman yhteydessä muistuttaa. Tobias vaikutti jotenkin etäisemmältä, eikä niin kiinnostavalta persoonalta kuin aiemmin.


Alkuperäinen nimi: Insurgent, 2012
Arvosana: 3
Sivut: 381
Otava, 2014

torstai 28. huhtikuuta 2016

Charlaine Harris - Väristyksiä haudan takaa

Harper Connelly lähtee Doravilleen, Pohjois-Carolinaan etsimään kadonnutta teinipoikaa, yhtä monista, jotka ovat kadonneet viimeisen viiden vuoden aikana. Ja kaikki heistä kutsuvat Harperia luokseen. Järkytyksekseen Harper löytää poikien ruumiit haudattuina jäiseen maahan. Harper haluaisi häipyä pikaisesti kylästä ennen kuin joutuu keskelle mediamyrskyä, mutta sitten hänen kimppuunsa hyökätään. Harper saa tietää Doravillen synkistä, kauan vaalituista salaisuuksista enemmän kuin haluaisi. Nämä tiedot uhkaavat saattaa myös hänet ennenaikaiseen hyiseen hautaan.

Väristyksiä haudan takaa on Harper Connelly kirjasarjan kolmas osa. Kirjan alku tuntui taas vain samojen asioiden toistamiselta, kuinka Harper sai kykynsä, perhetaustoista ja niin edelleen. Kun oltiin päästy tämän esittelyvaiheen yli alkoi Harrisin luoma jännittävä juoni, jossa ei juonenkäänteiltäkään voitu välttyä. Kirjoissa vaan tuntuu olevan kaikissa vähän samantyyppinen juoni, murhaajakin yrittää aina saada Harperia hengiltä. Olisinkin toivonut juoniin vähän erilaisuutta, Harrisilla kun tuntuu kuitenkin olevan luovuutta kirjojen kirjoittamiseen. Kirjan murhamysteeri on erityisen raaka ja julma, alkoi itseäkin kuvottaa kirjaa lukiessa.

Harperin ja Tolliverin suhteen muuttuminen ei tullut yllätyksenä, siitä kun vihjattiin jo edellisessä osassa. Olisin vain odottanut että tämä päätyisi vasta viimeiseen osaan ja kehittyisi pikkuhiljaa, mutta se tulikin ilmi kerta rytinällä. Toivottavasti parin kuhertelu ja lemmenleikit eivät pilaa nyt sarjan viimeistä osaa. Odotan myös innolla, joko Harper saa tietää siskonsa kohtalon viimeisessä osassa.


Alkuperäinen nimi: An ice cold grave, 2007
Arvosana: 3
Sivut: 278
Gummerus, 2015

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Jeff VanderMeer - Hallinta

Etelärajaan, hallituksen salaiseen laitokseen, tuodaan pahamaineiselta Alue X:ltä åalanneen retkikunnan selviytyjät. Laitosta johtava agentti kuulustelee heitä raottaakseen näkymättömän rajan taakse kätkeytyvän maailman mysteeriä. Hän kuulee pelkoa herättäviä, ristiriitaisia vihjailuja, että raja liikkuisi vääjämättä kohti laitosta, mutta huomaa, ettei voi luottaa saamiinsa tietoihin. Sabotoiko joku hänen työtään peitelläkseen totuutta Alue X:n ja retkikuntien kohtalosta?

Hallinta on Eteläraja -trilogian toinen osa. Tämä toinen osa oli mielestäni aikamoinen pettymys. Ensimmäinen osa jäi niin jännittävään kohtaan, mutta tämä seuraava osa ei tuntunut edistävän juonta juuri ollenkaan. Teksti tuntui välillä jotenkin kovin sekavalta ja vaikeasti seurattavalta, menneisyyden haamut tuntuivat kummittelevan tässäkin osassa vähän väliä sekoittamassa tapahtumia. Kirjan tapahtumat taas tuntuivat junnaavan välillä todella pahasti paikoillaan ja vasta kirjan viimeisillä sivuilla alkoi enemmän tapahtua. Odotukset on kuitenkin silti kovat viimeisen osan kohdalla, toivon ainakin kovasti että tapahtumat sijoittuvat Alue X:lle ja lukijat saavat tietää mitä alueella todella tapahtuu ja mitä tarkoittaa tämä "selviytyjien" paluu. Kirjan viimeinen lausahdus antaa ainakin toivoa tämän suhteen, ellei seuraavakin kirja hiukan floppaa. Harmittaa vaan kun kirjan aihe on todella mielenkiintoinen ja antaisi vaikka minkälaisia mahdollisuuksia, mutta kirjoittaja ei vaan ole ottanut näistä mahdollisuuksista iloa irti.

Hahmot tuntuivat jotenkin todella etäisiltä, enkä ainakaan itse tuntenut heitä kovinkaan läheisiksi kirjaa lukiessa. Tuntui että aivan sama mitä hahmoille loppujen lopuksi tapahtuu. Toivotaan seuraavalta osalta vähän enemmän.



Alkuperäinen nimi: Authority, 2014
Arvosana: 2,5
Sivut: 382
Like, 2015

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Erin Hunter - Vaikea taival

Etsiessään turvallista asuinpaikkaa Lykky ja villi lauma kohtaavat hurjakoirien lisäksi toisenkin vihollislauman ja sen raivohullun johtajan. Reitille osuu myös muita vaaroja, vastoinkäymisiä ja kiperiä tilanteita. Kosdka villin lauman Alfan johtajantaidot näyttävät olevan hukassa, Lykyltä ja muilta koirilta vaaditaan erityistä urheutta ja uskallusta. Vahvemmin kuin kertaakaan aiemmin Lykky tuntee olevansa osa laumaa ja suurta koirien tarinaa, jossa salaperäiset Taivaskoirat ja muut Henkikoirat ovat tärkeässä osassa. Mutta onko tosiaan olemassa Pelkokoira, joka hallitsee kaikkia muita Henkikoiria?

Vaikea taival on Erin Hunterin luoman koira-aiheisen Selviytyjät -kirjasarjan neljäs osa, jossa Lykyn lauma etsii itselleen uutta ja turvallista asuinpaikkaa. Tämä osa on ehdottomasti paras tähän astisista lukemistani sarjan kirjoista. Juonessa on paljon uusia käänteitä, eikä vauhdikkailta ja surullisiltakin tilanteilta voida välttyä. Kirjasarja paranee huomattavasti loppua kohden ja tunnelmakin alkaa tiivistyä. Löytääkö Lykky pienen ryhmänsä kanssa takaisin laumaan? Ja onko laumassa kaikki asiat kuten ennen porukan lähtöä? Miten laumasta lähteneen Nilkun paluu otetaan vastaan?

Hahmot ovat muuttuneet matkan varrella paljon ja myös hihnakoirina tunnetut hahmot alkavat saada jo parempia piirteitä. Plussaa oli taas uuden lauman ujuttaminen kirjaan, vaikkei hahmoihin sen enempää päässytkään tutustumaan. Myös hurjakoirien ylläpitämä uhka leijuu koko ajan ilmassa. Jään innolla odottamaan seuraavan osan lukemista.


Alkuperäinen nimi: Broken path, 2014
Arvosana: 4
Sivut: 239
Jalava, 2015

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Robert Kirkman & Jay Bonansinga - Tie Woodburyyn

Lilly Caul pakenee henkensä kaupalla alati kasvavaa zombilaumaa Woodburyn kaupunkiin. Kaikki ei kuitenkaan ole sitä miltä näyttää. Lakia ja järjestystä pitää yllä itsensä kuvernööriksi nimittänyt Philip Blake, joka on valmis äärimmäisiin tekoihin suojellakseen asemaansa. Uhmatessaan kuvernööriä Lilly ja joukko kapinallisia päästävät helvetin valloilleen.

The walking dead -kirjasarjan toisessa osassa tarinaa kerrotaan enimmäkseen Lillyn ja hänen ystäviensä näkökulmasta, kuinka viiden hengen ryhmä lähtee telttakaupungista ja päätyvät Woodburyyn. Pidin tästä kirjasta enemmän kuin ensimmäisestä osasta, tässä teoksessa tuntuu tapahtuvan paljon enemmän kuin aiemmassa osassa ja päästään kunnolla käsiksi zombimeininkiin.

Juoni piti hyvin otteessaan ensimmäisistä sivuista aivan viimeisille sivuille asti. Tapahtumia oli juuri sopivasti, eikä verisiltäkään kohtauksilta vältytty. Myöskään jännitystä ei tästä kirjasta puuttunut, koskaan ei tiedä kuka kuolee seuraavana tai keneen todellisuudessa voi luottaa.

Pidin kirjan henkilöistä paljon, etenkin Lillysta ja Joshista. Joshin kohtalo olikin surullista luettavaa. Toivottavasti kolmannessa osassa päästään seuraamaan vielä Lillya ja hänen kohtalonsa selviää lukijoille. Toisaalta myös Scott oli piristävä henkilö ja jäinkin vähän kaipaamaan tietoa Scottin kohtalosta - miten kaverille kävi niin?


Alkuperäinen nimi: The road to Woodbury, 2012
Arvosana:4½
Sivut: 362
Like, 2015

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Robert Louis Stevenson - Aarresaari

Eräänä päivänä Jim Hawkinsin perheen majatalossa tapetaan vanha merimies. Jim löytää miehen kätköistä saaren kartan, jonka kerrotaan olevan aarrekartta. Jim lähtee ystäviensä kanssa etsimään kultaa, mutta kaikki matkalla olijat eivät olekkaan heidän puolellaan.

Kirja on lyhyempi versio alkuperäisestä Aarresaaresta. En ole ikinä lukenut merirosvokirjallisuutta, joten päätin aloittaa lukemalla jotain kevyttä. Päädyin juuri tähän kirjaan kun olen joskus katsonut kyseisen elokuvan. Pidin kirjasta, toki tapahtumat menivät hujauksessa ohi kun sivumäärä ei ollut päätähuimaava, mutta olisin kyllä tulevaisuudessa valmis lukemaan alkuperäisen teoksenkin. Vaikka tämä kyseinen teos on suunnattu enemmän lapsille, ei tästä oltu kuitenkaan sensuroitu raakohkojakin kohtauksia pois, mutta varmasti niitä oli hiukan kevennetty.

Juoneltaan kirja oli hyvä ja mieleenpainuva, mutta pienestä sivumäärästä johtuen liian nopeatempoinen. Haluaisinkin lukea alkuperäisen teoksen juurikin päästäkseni juoneen paremmin käsiksi ja tutustumaan enemmän kirjan hahmoihin.


Alkuperäinen nimi: Treasure Island
Arvosana: 3
Sivut: 59
Otava

tiistai 2. helmikuuta 2016

Erin Hunter - Pimeys laskeutuu

Väkivaltaisten taistelujen jälkeen näyttää siltä, että hihnakoirien ja villin lauman on yhdistettävä voimansa selviytyäkseen. Villin lauman Alfa suostuu vastentahtoisesti siihen, että Bella ja muut hihnakoirat liittyvät hänen laumaansa. Lykky häädetään laumasta juonittelun vuoksi ja käsketään hänen olla koskaan palaamatta. Lykky yrittää nauttia vapaudestaan, mutta metsä ja tuhoutunut kaupunki ovat liian vaarallisia yksinäiselle koiralle. Ruokaa ja puhdasta vettä ei ole saatavilla, ja lisäksi taivaalle alkaa kerääntyä myrkyllisiä mustia pilviä. Ensimmäistä kertaa sitten Suuren murahduksen Lykky kaipaa epätoivoisesti toisia koiria rinnalleen, mutta onko jo liian myöhäistä?

Pimeys laskeutuu on Erin Hunterin luoman Selviytyjät -sarjan kolmas osa. Juoneltaan kirja on ihan suhteellisen hyvä ja sisältääkin yllättävän paljon erilaisia tapahtumia ja käänteitä. Kirjassa paneuduttiin aika paljon hurjakoirien kolmeen pentuun ja olikin aika sääli, että loppukohtaus pentujen osalta kävi niin nopeasti ja yksinkertaisesti. Olisin odottanut jotain vähän toiminnallisempaa kohtausta kirjan loppuun, mutta nyt se loppui jotenkin vaisusti. Ajattelin laumojen yhdistymisen olevan hyvä asia, jotta pääsen seuraamaan villin lauman hahmoja, mutta tässä kirjassa tuntuivat taas kaikki hahmot kovin etäisiltä Lykkyä lukuunottamatta. Tämä kirja jätti jollakin tavalla kylmemmäksi mitä kaksi aikaisemmin ilmestynyttä osaa.


Alkuperäinen nimi: Darkness Falls, 2013
Arvosana:3

Sivut: 230

Jalava, 2015