Marko Hautala: Unikoira

Raastava ero on ajanut Joonaksen epätoivoon. Hänellä on kaksi vaihtoehtoa: löytää elämälle merkitys tai tappaa itsensä. Edes hypnoosi ei tunnu missään, hän ei löydä sisimmästään paljon puhuttuja tervehdyttäviä voimia. Viimein alkaa tapahtua, muttei sitä, mitä Joonas odotti.
Eidolon-terapian vetäjä Aliisa kiinnostuu Joonaksesta ja rakkaussuhde alkaa orastaa. Joonaksen työpaikalla puolestaan alkaa tapahtua outoa ilkivaltaa, ja nuoruudenystävä Jyri ilmestyy takaisin kuvioihin.
Yllättäen terapia alkaa kantaa hedelmää. Tähän asti Joonas on nähnyt hypnoositilassa pelkkiä yliopiston käytäviä, mutta nyt ilmestyy elävä olento. Omituinen koira, joka haluaa johdattaa hänet jonnekin. Onko unikoira pelkkää mielikuvitusta vai jotain muuta, vierasta ja vaarallista?

Marko Hautala kuuluu yksiin lempikirjailijoistani, olen pitänyt hänen teoksistaan, ne osaavat sekoittaa lukijan päätä. Myös Unikoira kuuluu näihin kyseisiin teoksiin, kirjan loppu yllätti todella paljon, eikä ollut ainakaan omassa päässäni ennustettavissa, mutta kirjan loppuun päästyäni jäi mieleen monia kysymyksiä ja jäin miettimään tajusinko loppujen lopuksi yhtään mitään mitä kirjassa tapahtui.

Tästä huolimatta pidin kirjasta ja sen ideasta, vaikkei kaikki ihan täysillä mulle auennutkaan. Hautala osaa kirjoittaa koukuttavasti ja sekoittamaan päähenkilön pääkopan niin totaalisesti, että se sekoittuu myös lukijalla.

Arvosana: 3½
Sivut: 266
Tammi, 2012

 

Gena Showalter: Selviytyjät

Aden Stone jatkaa elämäänsä ranchilla ja on saavuttanut jo ohjaajansa luottamuksen hyvän koulumenestyksensä ansiosta. Adenin päässä asuu kodittomia sieluja, jotka eivät aina anna hänelle rauhaa ja ulkopuoliset tulkitsevatkin hänen sielujen kanssa käymänsä keskustelut mielenvikaisuudeksi.
Oklahoman Crossroadsin lukio on enemmän kuin pinnan päälle näyttää. Adenin ja hänen ystäviensä ympärillä suorastaan parveilee yliluonnollisia olentoja. Aden on rakastunut vampyyriprinsessa Victoriaan, koulun priimus Mary Ann seurustelee ihmissuden kanssa ja yhdessä toverukset saavat kerätä kaiken rohkeutensa selviytyäkseen peikkojen, noitien ja haltioiden juonista.
Ikiaikainen vampyyri Vlad Seivästäjä tuhotaan ja Adenin täytyisi näyttää paikkansa uutena kuninkaana, mutta kuinka ihminen ja monen joukon puolustaja selviytyy tehtävästä? Ei ainakaan vuodattamatta verta...

Selviytyjät jatkaa Interwined -sarjaa sen toisena osana. Tämä osa ei myöskään pettänyt, vaan luin mielenkiinnolla teoksen parissa päivässä läpi kun vain sain sen aloitettua. Tarina oli täynnä mielenkiintoisia ja ennalta-arvaamattomia kohtauksia, ja monessa sai myös nauraa. Aloin pitää tämän osan myötä enemmän myös hahmoista, varsinkin Rileysta. Selviytyjät loppui sen verran jännittävään kohtaan, etten malta odottaa seuraavan ja samalla viimeisen osan lukemista.


Alkuperäinen nimi: Unraveled, 2010

Arvosana: 5
Sivut: 433
Harlequin, 2012

Gena Showalter: Kodittomat sielut

Aden Stone oli saanut taas uuden mahdollisuuden, jonka tyriä. Hänet oli sijoitettu asumaan ranchille, joka oli tarkoitettu hankalille pojille, perheettömille ja mahdottomille. Aden ei ollut skitsofreeninen, kuten kaikki häntä hoitaneet lääkärit luulivat. Hän vain keskusteli päässään asuvien kodittomien sielujen kanssa. Tällä kertaa Aden halusi onnistua. Hän halusi kouluun tavallisten nuorten keskelle ja hän halusi tavata uudestaan Mary Annin, jonka hän oli kohdannut hautausmaalla. Tyttö oli ainoa, joka sai äänet hänen päässään vaikenemaan.

Mary Ann Gray eli kahdestaan isänsä kanssa, jonka silmäterä tämä oli. Mary Annilla oli rakkautta ja hänellä oli viisitoistavuotissuunnitelma: hän keskittyisi kouluun, opintoihin ja valmistuisi psykologiksi. Isä yritti houkutella Mary Annia ottamaan rennomminkin ja saamaan ystäviä.

Kun Aden aloitti Mary Annin koulussa, kaikki tuntui muuttuvan. Kiltin koulutytön maailma oli yhtäkkiä muutakin kuin läksyjä ja jalkapallopojan kosiskelua. Yhdessä Mary Ann ja Aden olivat keskellä maailmaa, jossa ihmissudet, vampyyrit, noidat ja peikot olivat osa arkipäivää ja jossa toiveet ja pelot oli kääritty samaan pakettiin. Yhdessä he pystyisivät selvittämään menneisyytensä ja antamaan kodittomille sieluille kodin.

Kirja on seissyt hyllyssäni vuosia, enkä ole ottanut sitä lukeakseni. Takakansi oli kyllä kiinnostava, mutta tuntui aina tulevan kiinnostavampia kirjoja eteen. Nyt päätin kuitenkin ottaa sen käteeni ja onneksi otin. Kirja on ehdottomasti yksi parhaimmista lukemistani kirjoista. Onneksi omistan kaikki kolme osaa, niin lukemista voi jatkaa nopeasti seuraavaan osaan.

Pidin paljon kirjan päähenkilöistä, eikä sivuhenkilötkään olleet huonoja. Juoni kulki koko ajan eteenpäin, eikä tylsiä sivuja ollut joukossa, vaan jännitystä riitti aivan ensimmäisestä sivusta lähtien. Yöunetkin jäivät vähäisiksi tämän kirjan seurassa, kun en vaan olisi millään malttanut laskea sitä käsistäni. Mitään huonoa sanottavaa en kirjasta keksi ja kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen.


Alkuperäinen nimi: Intertwined, 2009

Arvosana: 5
Sivut: 397
Harlequin, 2012

Sara Shepard - Virheetön

Uhkaavat viestit jatkuvat, ja yksi kerrallaan ne pakottavat tytöt ratkaisuihin, jotka muuttavat heidän elämäänsä lopullisesti. Kuka voi tietää tämän kaiken heidän menneisyydestää, nykyisyydestään, tunteistaan - valheistaan?

Virheetön jatkaa Valehtelevien viettelijöiden sarjaa toisena osana. Kaupungin hylkiö Toby on tullut takaisin kaupunkiin ja tytöt alkavat uskoa enemmän ja enemmän A:n olevan Toby. Uhkaavien viestien lähettely jatkuu ja tyttöjen suuret salaisuudet alkavat rakoilla. Pian metsästä kuitenkin löytyy uusi ruumin, jolloin kaikki tyttöjen uskomukset kääntyvät päälaelleen.

Odotin enemmän Arian ja Ezran välienselvittelyä, mutta Aria löysikin uuden olkapään häntä lohduttamaan, joka sai taas Hannan mustasukkaisuuden nostamaan päätään. Myöskään Spencerin suhde ei ottanut onkeensa. Vähän tuntuu että seuraav osa on pulloillaan draamaa.

Hahmoista Emily on edelleen se joka ei oikein iske kiinnostamattomuudellaan, mutta ehkä hänestäkin saa tulevaisuudessa enemmän jotain irti. A puolestan vaikuttaa vähän lällyltä uhkailuineen. Tietty itse tv-sarjaa seuranneena jatkuva vertailu on enemmän sääntö kuin poikkeus, ja sarjassa A nimenomaan osaa hoitaa hommansa.


Alkuperäinen nimi: Flawless, 2007

Arvosana: 4
Sivut: 305
Gummerus, 2012

Sara Shepard - Kaivattu

Jokaisella meistä on jotain salattavaa - etenkin näillä neljällä tytöllä: Spencer, Aria, Hanna ja Emily. Heillä jokaisella on omat pikku salaisuutensa, mutta tyttöjä yhdistää yksi asia, jonka he kaikki ovat vannoneet pitävänsä salassa hautaan asti. Salaisuus, joka sai alkunsa sinä päivänä kun heidän ystävänsä Alison katosi. Mistäkö minä sen tiedän? Minä tiedän kaiken heidän valheistaan. Ja arvaa mitä? Aion paljastaa kaiken.
-A

Kaivattu aloittaa Sara Shepardin kirjoittaman suositun Valehtelevat viettelijät kirjasarjan, josta on myös tehty samanniminen huippusuosittu tv-sarja. Sarjan lukemisen aloittaminen on jo pitkään ollut mielessäni, mutta aina joku toinen kirja on kiilannut tämän edelle, nyt kuitenkin päätin lukaista ensimmäisen osan. Jo ensimmäisen osan jälkeen huomasin itse sarjaa seuranneena, kuinka paljon kirja ja sarja poikkeavat toisistaan jo tässä vaiheessa, mikä on tietty hyvä.

Sarjan avausosa starttaa juurikin niin mielenkiintoisesti kuin kuuluukin, tämä on vasta alkua suuressa valheiden ja petosten vyyhdissä. Nelikko on ajautunut etäälle toisistaan Alisonin kadottua, mutta lopulta he löytävät yhteisen sävelen kun tuntematon A alkaa pommittaa heitä uhkaavilla ja vihjaavilla viesteillään. Rohkean Spencerin ja Arian kertomat kohtaukset olivat huomattavasti mielenkiintoisempia kuin Hannan ja Emilyn epävarmat ja jopa vähän tylsätkin jutut, toivottavasti kiinnostukseni myös näitä kahta nuorta kohtaan nousevat tulevien kirjojen myötä.

Pidän paljon kirjasarjan ideasta, eikä se ole sieltä aivan tavallisimmasta päästä. Taidankin tarttua seuraavaksi suoraan kakkososaan Virheetön.


Alkuperäinen nimi: Pretty little liars, 2006

Arvosana: 4
Sivut: 268
Gummerus, 2012

Cassandra Clare - Langenneiden enkelten kaupunki

Sota on ohi, ja Clary Fray on palannut New Yorkiin. Hän harjoittelee ahkerasti tullakseen Varjometsästäjäksi, ja Jacesta on vihdoin tullut virallisesti hänen poikaystävänsä. Mutta sitten joku alkaa murhata Valentinen joukkoihin kuuluvia Varjometsästäjiä, ja uhkana on uusi sota. Lisäksi Clary sysää liikkeelle tapahtumaketjun, jonka vuoksi hän voi menettää kaiken mitä rakastaa, myös Jacen.

Edellisen osan lukemisesta on vierähtänyt jo tovi. Nyt olen ollut niin syventynyt Netflixiltä tulleeseen Shadowhunters sarjaan, että mielenkiinto heräsi taas lukea kirjasarja loppuun.

Clary ja Jace ovat vihdoin saaneet toisensa, mutta kohtalo ei päästäkään heitä tällä kertaa ihan helpolla, vaan oven takana kolkuttaa jälleen uusi ongelma kun kaikkien demonien äiti vetelee Jacea naruista kuin marionettia.

Kirja tuntui paikka paikoin vähän junnaavan paikoillaan, mutta starttasi kuitenkin aina uudelleen. Kirjan ehdoton kohokohta oli loppupuoli, kun alkoi tapahtua oikein rytinällä ja koko juoni alkoi avautua paremmin. Kirja loppuikin niin jännään kohtaan että seuraava osa on vaan pakko taas kahmaista. Langenneiden enkelten kaupunki on kuitenkin ehdottomasti Varjojen kaupungit -sarjan heikoin lenkki tähän astisista lukemistani osista, toivottavasti seuraava osa ei jää tämän tasolle, vaan nousee jälleen yläpuolelle.


Alkuperäinen nimi: City on fallen angels, 2011

Arvosana: 3
Sivut: 391
Otava, 2012

Kiersten White - Yliluonnollisesti

Evie on vihdoinkin saanut sen elämän, josta hän on haaveillut. Järkytyksekseen hän kuitenkin huomaa, että tavallinen elämä voi olla - ja usein onkin - aika tylsää. Juuri kun Evie alkaa kaivata aikoja Kansainvälisen paranormaalien hallintaviraston leivissä, hän saa mahdollisuuden palata töihin. Vaan kun yksi tehtävä toisensa jälkeen epäonnistuu, Evie alkaa epäillä koko touhun järkevyyttä. Kun kaiken lisäksi Evien ex-poikaystävä Reth ilmestyy paikalle kertomaan järkyttäviä paljastuksia Evien menneisyydestä, Evielle valkenee, että alkamassa on taistelu, joka saattaa syöstä koko maailman kaaokseen. Ja taistelun kohteena on Evie itse.

Paranormaali -sarjan toinen osa Yliluonnollisesti ei aivan yltänyt aloitusosan tasolle jännityksensä puolesta. Alku tuntui ensin vähän takkuavan, mutta juoni lähti kuitenkin luijaamaan ja loppu olikin jo yhtä jännitystä. Pelkäsin Lendin ja Evien riidan pilaavan koko kirjan, ettei koko kirjassa vatvottaisi enää mitään muuta, mutta näin ei onneksi ollut, vaan kirjoittaja antoi lukijalle paljon muutakin kun riidan vatvomista ja surkuttelua. Kirjan loppu jäi vähän harmittamaan, tai Evien jumiutuminen keijupolulle, miten hän pääsi sieltä niin nopeasti pois eikä kohtausta sen enempää dramatisoitu.

White onnistui luomaan tähänkin teokseen mitä omituisimpia olentoja sammakkonaisista hyljekansoihin ja on jännää päästä lukemaan seuraavassa osassa mitä näillä on Evien päänmenoksi oikein meneillään. Uusi tuttavuus Jack on myös mielenkiintoinen persoona ja olisin toivonut tämän olevan positiivisesti mukana myös seuraavassa osassa, mutta näin tuskin tulee olemaan.

Adlibris.

Alkuperäinen nimi: Supernaturally, 2011
Arvosana: 4
Sivut: 227

Gummerus, 2012

Alyson Noël - Musta liekki

Ever auttaa parasta ystävätärtään Havenia muuttumaan kuolemattomaksi ja yrittää samalla murtaa kirouksen, joka uhkaa tuhota hänen ja Damenin välisen rakkauden. Hädissään Ever turvautuu mustaan magiaan, vaikka tietää, ettei taikuutta saisi käyttää itsekkäisiin tarkoituksiin. Tasapainoillessaan synkkien uhkakuvien kanssa ja taistellessaan vanhaa perivihollista Romania vastaan Ever tulee vaarantaneeksi kaiken rakastamansa - jopa suhteensa Dameniin.

Ehdin vielä kirjoittamaan tämän vuoden viimeisen kirja-arvostelun ja toivottamaan kaikille lukijoille Hyvää uutta vuotta 2016! Itselläni tuleva vuosi tarkoittaakin perheenlisäystä ja näin ollen aivan uudenlaiseen elämään tutustumista ja äitiyden opettelua. :)

Musta liekki on Kuolemattomat -sarjan neljäs osa. Kirja tuntui aika tasapaksulta pakkopullalta lähes tulkoon alusta loppuun. Juoni tuntui junnaavan koko ajan paikoillaan, eikä se edennyt yhtään mihinkään. Kirjassa keskityttiin mielestäni liikaa Damenin hehkuttamiseen, sekä Romanin ja Everin siteeseen, josta ei tuntunut millään kerralla saavan mitään uutta. Kirjassa oli mielestäni kohtia, joista olisi ollut mielenkiintoista lukea vähän enemmänkin, esimerkiksi Damenin kohtaamat historialliset henkilöt, nämä kohtaukset ohitettiin kuitenkin olan kohautuksella ja oli onnistuttu tekemään todella tylsiksi.

Kirjan hahmot eivät myöskään säväyttäneet, eivätkä he tunnu kehittyvän millään tavalla. Havenista tuli todella ylimielinen muuttumisensa jälkeen, Ever hehkuttaa Damenia koko ajan ja tuntuu aika yksinkertaiselta, Damenin täydellisyys alkaa hipoa jo taivaita. Hahmoissa olisi siis huomattavasti kehittämisen varaa ja heistä olisi pitänyt saada vähän enemmän irti.

Olen pettynyt tähän kirjasarjaan, koska pidin ensimmäisestä osasta, mutta nyt kirjat tuntuvat menevän joka kerta vaan alemmas ja alemmas. Sarjassa olisi vielä seuraavina osina Kirkas tähti ja Elämän värit, mutta en usko lukevani enää näitä, koska juoni ei pidä enää millään tavalla otteessaan vaan toistaa samoja asioita jatkuvasti, eikä hahmojenkaan kohtalo juuri hetkauta.

Adlibris.

Alkuperäinen nimi: Dark flame, 2010

Arvosana: 2

Sivut: 315

Otava, 2012

Becca Fitzpatrick - Hiljaisuus

Nora herää keskellä yötä hautausmaalla, eikä tiedä lainkaan miten on sinne joutunut. Pian hän saa kuulla olleensa kadoksissa kolme kuukautta, muistamatta mitään tapahtumista kidnappauksen aikana tai jo viikkoja ennen sitä. Nora päättää ottaa selvää ketä ovat salaperäiset Patch, Jev ja Scott, edes hänen paras ystävänsä Vee ei halua auttaa häntä muistamaan Patchia. Ja kuka on pelottavana pidetty Musta Käsi?

Hiljaisuus on Langennut enkeli -kirjasarjan kolmas osa, jonka olen vasta nyt saanut aikaiseksi lukea. Aikaisempien osien lukemisesta on kulunut jo sen verran aikaa, että Noran muistikatkos osui hyvään saumaan ja sai itsenikin muistamaan aikaisempien kirjojen tapahtumia. Nyt sain lukea taas jatkoa Noran ja Patchin välillä jopa vähän hämmentävältäkin tuntuneelle rakkaustarinalle. Fitzpatrick on onnistunut tekemään sarjasta todella koukuttavan, kuten myös tämänkin kirjan osalta sain taas huomata. Kirjassa on sopivasti romantiikkaa, mutta kirja ei jatkuvasti pyöri useiden fantasiakirjojen tavalla sen ympärillä, vaan antaa hyvät mahdollisuudet keskittyä myös itse juoneen. Juoni onkin suunniteltu hyvin ja myös tässä osassa oli täysin ennalta-arvaamattomiakin kohtauksia, jotka käänsivät kirjan täysin päälaelleen. Odotankin erityisesti kirjan seuraavan ja viimeisen osan lukemista, miten Nora ja Patch meinaavat selviytyä nefilien ja langenneiden enkelten välisestä taistelusta, varsinkin nyt kun molemmat ovat eri puolilla.

Kirjailija on onnistunut kirjoittamaan tekstin kiinnostavasti, eikä se ollut missään vaiheessa tylsä tai laimea, vaan teksti onnistui pitämään koko ajan otteessaan. Vähän miinusta kirjan ulkoasussa täytyy antaa fonttikoolle, joka tuntui olevan vähän turhan pientä, varsinkin kun itse olen tottunut lukemaan tiran verran isommalla fontilla varustettuja kirjoja. Väsyneenä lukeminen ei tässä vaiheessa oikein tuottanut tulosta, vaikka ei millään olisi malttanut laskea kirjaa käsistään, tuntui ettei pysty kunnolla keskittymään tekstiin fontin takia.

Adlibris.

Alkuperäinen nimi: Silence, 2011

Arvosana: 4½ 

Sivut: 334
WSOY, 2012